Tampereen tietotekniikkamokat, osa 3: Microsoft-lisenssit

Tampereen toukokuussa käyttöön otettu uusi ilme on harvinaisen osuva. Ja ei, tämä ei ole pilaa.

Tampereen toukokuussa käyttöön otettu uusi ilme on harvinaisen osuva. Ja ei, tämä ei ole pilaa.

Tässä sarjassa nostan esiin joitain Tampereella sattuneita tietotekniikkamokia. Tarkoituksena ei ole erityisesti kuitenkaan jumiutua näihin yksittäistapauksiin, vaan käyttää niitä esimerkkeinä miettiäkseni perustavamman tason ongelmia, joiden takia nämäkin ongelmat ovat ylipäätään olleet mahdollisia. Pääajatukseni on, että asiantuntevalla hoidolla tietotekniikasta olisi mahdollista säästää paljon rahaa, jolle löytyisi tarpeellisempaa käyttöä muualla. Kolmannessa osassa aiheena ovat kaupungin yhdysvaltalaiselle tietotekniikkayritykselle Microsoftille maksamat tuet.

Mitä tapahtui?

Kaupunginvaltuusto käsitteli viime elokuussa kaksi tärkeää valtuustoaloitetta. Vasemmistoliitto ehdotti jo joulukuussa 2010, että kouluissa otettaisiin käyttöön vapaita ohjelmistoja ja Linux-terminaaleja, joiden luonnollisimmat käyttökohteet ovat juuri koulut ja kirjastot. Vihreät puolestaan ehdotti maaliskuussa 2011, että henkilöstön käytössä oleville työasemille asennettaisiin toimisto-ohjelmistoksi OpenOffice tai LibreOffice ja että kaupunki käynnistäisi selvityksen vapaiden ja avointen lähdekoodin ohjelmien hyödyntämiseksi.

Aloitteissa olisi siis haluttu korvata Microsoftin ohjelmistoja käytännössä muuten identtisillä mutta ilmaisilla ohjelmilla virastoissa ja kouluissa. Kaupungilla on käytössä 5 000 työasemaa ja 2 700 koulujen tietokonetta. Kaupunginvaltuusto kuitenkin hylkäsi molemmat ehdotukset. Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala kuittasi aloitteet toteamalla, että kouluissa on jo nettiselaimena Firefox ja virastoissakin sellaisen saa ehkä kohtapuolin käyttöön, jos erikseen haluaa.

Miksi tämä on moka?

Asia kuulostaa jokseenkin samalta, kuin valtuustolle olisi ehdotettu, että se polttaisi seteleiden sijaan mieluummin puita takassa, ja valtuusto olisi tokaissut: ”Emme me nyt viitsi. Setelit lämmittävät paremmin.” Tampereen Microsoftille maksamien lisenssimaksujen suuruutta ei näytä löytyvän mistään, mutta vertailun vuoksi esimerkiksi 7 000 asukkaan Harjavallan kaupungissa summa on 25 000 euroa vuodessa ja Turussa noin miljoonan luokkaa. Lappeenrannan koulutoimessa on laskettu, että Windows-työasemat maksavat hieman alle 400 euroa työasemaa kohti vuodessa, kun Linux-asemilla vastaava summa olisi 140 euroa. Halutessa ylläpito voidaan toteuttaa hyvinkin kevyellä työmäärällä, eikä erillinen koulutus vaikuttaisi välttämättömältä. Helsingin kaupunki on toisaalta maksanut laskelmasta, jonka mukaan avoimen lähdekoodin ohjelmat tulisivat kalliimmiksi, mutta perusteita ei ole annettu julkisuuteen ja itse raportti on julistettu liikesalaisuudeksi.

Halpuuden lisäksi avoimista ohjelmista on lukuisia muitakin etuja, kuten mahdollisuus kehittää ohjelmistoja omiin tarpeisiin ja varmuus siitä, ettei ohjelmisto tee koneella muuta kuin sen on luvattu tekevän. Koulujen osalta erityisesti kannattaa huomioida kritiikki siitä, miten jo valmiiksi heikolla tolalla oleva tietotekniikkaopetus valmentaa ainoastaan yhden yrityksen tuotteiden käyttöä. Windowsia taas ei ole alun perin tarkoitettu verkkokäyttöön, minkä takia se vaatii erillisiä tietoturvaohjelmistoja ja tuhoontuomittuja ohjeistuksia tietoturvan pitämiseksi edes jollain tasolla, mikä ei liene helppoa, jos käytetään tietoturva-aukoistaan kuuluisaa Internet Explorer -selainta. Tulevien Windows-versioiden on nähty aiheuttavan vielä perustavampia ongelmia tietoturvalle.

Miten moka voitaisiin välttää tulevaisuudessa?

  • Avoimia ja vapaita ohjelmistoja kannattaa suosia siellä missä voidaan. Erikoisaloille ei välttämättä aina ole saatavilla järkevästi toimivia avoimia ohjelmia, mutta tekstinkäsittelyyn ja netinkäyttöön avoimet ratkaisut ovat lähes aina käytännöllisimpiä. Jos kaupunki itse teettää ohjelmistoja, avoimuus on helppo lisätä vaatimuslistalle.
  • Päätöksiä ei pitäisi tehdä ideologisin perustein. Vaikka ei tykkäisi jostain puolueesta tai olisi henkilökohtaisesti mieltynyt johonkin ohjelmistoon, veronmaksajien kannalta käytännölliset ehdotukset on syytä toteuttaa niiden esittäjästä riippumatta. Tässä tapauksessa ehdotuksen vaikutuksia on helppo arvioida tutustumalla muissa organisaatioissa saatuihin kokemuksiin. Esimerkiksi oikeusministeriö säästi 4,6 miljoonaa kiinteitä kuluja ja 850 000 vuotuisissa ylläpitokuluissa Linuxiin siirtymisellä.

Kaiksesta huolimatta OpenOfficea on sittemmin alettu kaikessa hiljaisuudessa ottaa kokeiluun Microsoft Officen rinnalle. Tämä ei tietenkään vielä tuo säästöjä, mutta se on toivottavasti seuraava askel, kunhan painostusta jatketaan. (Päivitys: Iloitsin liian varhain. Uutisen jälkeen Oksala tokaisi mielipiteensä, että pelkästään mahdollisuus LibreOfficen käyttöön olisi kaupungin resurssien haaskausta. Vahvistin vielä tavalliselta virastorotalta, että moista luksusta ei ainakaan hänen yksikössään todellakaan ole.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *